Eka kerta Telluksella, jännää... Tiedän ainoastaan että en tiedä

Maaplaneettaa (ehkä) tarkkaillaan

  • Kuva - SASA KADRIJEVICSHUTTERSTOCK
    Kuva - SASA KADRIJEVICSHUTTERSTOCK

Harvardin huipputähtitieteilijä puolustaa edelleen hurjaa väitettään ja esittää todisteita sen tueksi: Aurinkokunnassamme on ulkoavaruudesta lähetetty luotain, joka tarkkailee Maata.

"Meitä tarkkailee ulkoavaruudesta tullut alien-alus", sanoo Harvardin yliopiston huipputähtitieteilijä Avi Loeb. Hänen mukaansa syksyllä 2017 aurinkokunnassamme havaittu Oumuamuaksi nimetty taivaankappale on kuin onkin muukalaisten lähettämä avaruusalus tai osa sellaisesta.

Spiegelin haastattelu englanniksi  > http://www.spiegel.de/international/zeitgeist/astronomer-avi-loeb-on-the...

Ja gehnona googlekäännöksenä >

"Tähtitieteilijä Avi Loeb uskoo, että tähtienvälinen esine, jonka nimi on "Oumuamua, voisi itse asiassa olla vieraiden olentojen lähettämä luotain. Ottaen huomioon tähän mennessä kerätyt todisteet, hän sanoo, että on mahdollista tehdä johtopäätös.
 

Avi Loeb, 56, on Harvardin yliopiston tähtitieteen osaston puheenjohtaja ja julkaissut yli 700 paperia astrofysiikan ilmiöistä. Hänen kiinnostavat alueet ovat mustat aukot ja maailman ensimmäisten tähtien syntyminen. Viime aikoina Loeb on keskittynyt maapallon ulkopuolisen älykkään elämän mahdolliseen olemassaoloon, josta aiheesta hän kirjoittaa parhaillaan kirjaa.


DER SPIEGEL: Professori Loeb, onko sinulla suosikki ulkomaalainen?

Loeb: Ollakseni rehellinen, en pidä tieteellisestä fiktiosta henkilökohtaisesti. Minulla on ongelma, kun elokuvan toiminta rikkoo fysiikan lakeja. Näissä tapauksissa en voi nauttia kokemuksesta esteettisesti.

DER SPIEGEL: Jos et pidä ulkomaalaisista, miksi selvitätte älykkäästä maapallon ulkopuolisesta elämästä?

Loeb: Koska se on yksi todella suurista kysymyksistä. Olen aina ollut kiinnostunut, vaikka nuori poika, ajattelemassa suurta kuvaa. Ja kaikkein keskeisin kysymys on: Olemmeko me yksin?

DER SPIEGEL: Miksi pidätte kysymystä niin tärkeänä?

Loeb: Jos jossain vaiheessa kohtaamme muita älykkäitä olentoja, se muuttaisi radikaalisti näkökulmamme tärkeydestämme suurissa asioissa. Lisäksi maapallon ulkopuoliset älykkyydet voisivat lisätä valtavasti tietoa. Heiltä oppiminen parantaisi ymmärrystä maailmasta. Se voisi olla pikakuvake - aivan kuin jos joku keskiajalta olisi tullut näkemään maailmastamme 2000-luvulla.

DER SPIEGEL: Ovatko ulkomaalaisten kohtaamisen näkymät nykyään paremmat kuin aikaisemmissa aikoina?

Loeb: Elämme erityisessä ajassa. Ensinnäkin olemme viime vuosina havainneet vain, kuinka laaja elämä voi olla galaksissamme. Kepler-satelliitti opetti meille, että jokaisella neljännellä tähdellä on maapohjainen planeetta, jonka lämpötila on suotuisa elämän syntymiselle. Toiseksi, tänään meillä on tarvittava tekniikka, jotta voimme vastata kysymykseen siitä, olemmeko yksin.

DER SPIEGEL: Jos oletetaan, että jotkut maapallon ulkopuoliset sivilisaatiot todellisuudessa löydettiin, kuinka merkittävää tämä olisi verrattuna muihin tärkeisiin ihmiskunnan historian havaintoihin?

Loeb: Mielestäni se olisi suurin niistä. Jos ajattelet ihmisten historiaa, näkökulma on muuttunut, kuten olemme kehittyneet - yhdeltä yksilöltä perheelle, heimolle, maalle, ja lopulta löysimme jopa muita maanosia siellä asuvien ihmisten kanssa. Jos nyt olisi löydettävä muita maapallon ulkopuolella olevia olentoja, tämä olisi suurin askel koskaan.

DER SPIEGEL: Luuletko, että tulee hetki, kun saamme älykkään signaalin avaruudesta, ja yhtäkkiä kaikki on erilainen?

Loeb: En voi kertoa teille, mitä tämä hetki näyttää. Mutta se on järkyttävää. Koska olemme omia kokemuksiamme puolueellisia. Kuvittelemme, että muut olennot ovat samanlaisia ​​kuin me. Mutta ehkä ne ovat täysin erilaiset. Esimerkiksi on täysin mahdollista, että emme kohtaa elämää itse, vaan vain niiden esineitä. Joka tapauksessa emme itse ole suunniteltu tähtienvälisiin matkoihin. Astronauttien ainoa syy avaruudessa on se, että ne ovat maan magneettikentän suojelun alaisia. Vaikka matkustatkin Marsiin , kosmiset säteet tulevat suureksi ongelmaksi.

DER SPIEGEL: Niin ET on vain robotti, jonka ulkomaalaiset lähettävät?

Loeb: Miksi ei? Tai maapallon ulkopuoliset voivat itse sijasta matkustaa lähettää 3-D-tulostimia, jotka sitten voisivat tulostaa esineitä tai jopa eläviä organismeja käyttämällä materiaalia, jonka he löytävät muilta taivaankappaleilta.

DER SPIEGEL: Luuletko, että ensimmäinen hetki, jolloin ensimmäinen yhteys tapahtuu, tapahtuu elämässäsi?

Loeb: Luulen, että havaitsemme ensin jonkin verran teknisiä roskia kuin itse biologista elämää.

DER SPIEGEL: Missä muodossa? Häikäisevät avaruusalukset? Hylätty roskaa?

Loeb: Täsmälleen. Useimmat sivilisaatiot saattavat olla hyvin lyhytikäisiä. Toisin sanoen: pelkään, että he eivät välitä kotipaikastaan ​​ja että he lopulta tuhoavat itsensä - ydinsodat, ilmasto-ohjelmat, ympäristön tuhoutuminen?

DER SPIEGEL: Tähtitieteilijät olisivat kuin sisäiset galaktiset historioitsijat, jotka rekonstruivat kadonneita korkean teknologian kulttuureja raunioista?

Loeb: Siksi kutsun sitä "avaruusarkeologiaksi".

DER SPIEGEL: Julkaisussa Astrophysical Journal Letters esitit äskettäin hypoteesin, että ensimmäiset maavälineet saattavat olla jo täällä.

Loeb: Kyllä. 19. lokakuuta 2017 Havaijin PanSTARRS-teleskooppi havaitsi epätavallisen esineen taivaalla. Se liikkui niin nopeasti, että sen on pitänyt syntyä jossain päin aurinkokuntamme ulkopuolisesta paikasta, jolloin siitä tuli ensimmäinen ulkoilmavaraston kävijä. Se oli kastettu "Oumuamua".

DER SPIEGEL: Onko hämmästyttävää löytää asteroidi, joka vaeltaa galaksia ja lopulta löytää tien meille?

Loeb: Todella hämmästyttävä. Ennen kuin PanSTARRS aloitti toimintansa, kymmenen vuotta sitten laskin yhdessä kahden kollegan kanssa, voisiko tämä väline löytää esineitä ulkoavaruudesta. Olettaen, että tällaiset esineet ovat peräisin meidän kaltaisista aurinkojärjestelmistä, pääsimme siihen johtopäätökseen, että todennäköisyys on jossakin välillä 1: 100 ja 1: 100 000 000.

DER SPIEGEL: 'Oumuamuan ei pitäisi olla olemassa?

Loeb: Se on oikein. Lisäksi se on melko salaperäinen esine myös muilta osin. Sen kirkkaus muuttuu dramaattisesti, mikä viittaa hyvin outoon muotoon. Pallo heijastaisi aina saman määrän auringonvaloa. Ainoastaan ​​levy tai sikarimainen runko kääntäisi joskus sen reunaa ja joskus sen laajaa puolta kohti meitä, mikä tekee siitä värähtelyn pyörimisen aikana.

DER SPIEGEL: Mutta vain siksi, että sillä on outo muoto, se ei tarkoita, että 'Oumuamua on avaruusalus.

Loeb: Olen samaa mieltä. Mutta mitä enemmän saimme selville tästä esineestä, se, mitä se sai. Kesäkuussa julkaistiin artikkeli Nature, jossa kuvataan Oumuamuan kiertorata. Se eroaa merkittävästi auringon gravitaatiokentän muotoisesta kiertoradasta.

DER SPIEGEL: Mitä päätät tästä?

Loeb: Se, että Oumuamua oli jonkin verran lisävoimaa. Esimerkiksi, jos se oli komeetta, se olisi voinut päästää kaasuja lentäessään aurinkoa pitkin. Tämä antaisi takapotkun kuin rakettiin. Merkittävä osa sen massasta olisi kuitenkin haihtunut - noin 10 prosenttia.

DER SPIEGEL: Onko komeetalle epätavallinen?

Loeb: Ei välttämättä. Mutta meidän olisi pitänyt nähdä nämä kaasut. Huolimatta intensiivisestä tutkimuksesta ei löydetty komeetta häntä. Ja on jotain muuta, mikä on todella outoa: Oumuamuan pyörimisen olisi pitänyt muuttua ulosmenon aikana, mutta tätä vaikutusta ei myöskään havaittu.

DER SPIEGEL: Millainen johtopäätös tästä on?

Loeb: Aloitin miettimään, voisiko Oumuamua vaikuttaa toisella voimalla. Ja ainoa, jonka voin ajatella, on auringonvalon paine.

DER SPIEGEL: Onko tämä voima riittävän vahva, jotta sillä olisi havaittava vaikutus tällaiseen kehoon?

Loeb: Tämä on kriittinen kohta. Aurinkoenergian teho on suhteellisen heikko. Se voisi vain näkyä, jos Oumuamua on hyvin ohut esine.

DER SPIEGEL: Mitä tarkoitat "hyvin ohuella?"

Loeb: Vähemmän kuin millimetrin paksu.

DER SPIEGEL: Miten jotain sellaista on syntynyt? On tarpeeksi vaikeaa kuvitella, miten jättiläinen sikari olisi voinut muodostaa, mutta jättiläinen paperiarkki?

Loeb: En voi kuvitella sellaista. Olisin kiitollinen, jos joku tulisi mukaan tekemään ehdotuksen. Mutta niin kauan kuin ei ole luonnollista selitystä, meillä on mahdollisuus, että se on keinotekoinen tuote. Älykkäiden olentojen tekemä kevyt purje.

DER SPIEGEL: Se kuulostaa melko törkeältä ehdotukselta. Jos aurinkokuntamme ulkopuolelta löydetty ensimmäinen kohde osoittautuu artefaktiksi, se johtaisi siihen johtopäätökseen, että tällaiset esineet voivat olla paljon yleisempiä kuin luonnolliset asteroidit tai komeetat. Voisiko tähtienvälinen tila olla vain jättiläinen junkyard, joka on täynnä vieraita sivilisaatioita?

Loeb: Olet täällä tärkeässä asiassa. Olemme tehneet sen selväksi: Jos Oumuamua on satunnaisesti vaeltava esine, jokaisen aurinkokunnan pitäisi tuottaa miljoonia miljardeja tällaisia ​​esineitä. Ellei se ole satunnainen. Se voisi olla kohdennettu tehtävä.

DER SPIEGEL: Tarkoitatte sanoa, että 'Oumuamua on aktiivinen avaruusanturi ja se vakoilee meitä?

Loeb: Sanon vain, että se on mahdollista. Seuraan detektiivin logiikkaa, ja Sherlock Holmes sanoi: "Jos olet sulkenut pois mahdottoman, niin mitä jäljellä on totuus, on epätodennäköistä, että se voi näyttää."

DER SPIEGEL: Ei ole aivan tavallista, että arvostettu tiedemies tekee tällaisia ​​ehdotuksia. Miten muut tiedemiehet reagoivat?

Loeb: Useimmat heistä ovat yhtä mieltä siitä, että "Oumuamua on hyvin outo. Mutta silti he epäröivät sanoa, että se voi olla keinotekoinen esine.

DER SPIEGEL: Ulkomaalaisten spekulointi on melko eksoottinen ajatus. Saatat myös sanoa, että mukana oli taika tai jotakin jumalallista luojaa.

Loeb:Ei lainkaan. Etäisistä sivilisaatioista pohtiminen ei ole spekulatiivinen. Tiedämme, että olemme olemassa, joten ainakin yksi elämäntapa on kehittänyt kehittynyttä teknologiaa. Ja me tiedämme, että neljänneksellä kaikista muiden tähtien ympärillä olevista planeettajärjestelmistä on samanlaisia ​​olosuhteita kuin maan päällä. Miksi sitten ei pitäisi olla älykkäitä olentoja muualla? Seuraan sitä, mitä kutsun kosmisen vaatimattomuuden periaatteeksi.

Meillä ihmisillä on taipumus ajatella itseämme erityisenä, mutta historia on osoittanut jälleen kerran, että tämä on harhaa. Ajattelimme, että Maa oli maailmankaikkeuden keskellä, mutta se pyörii auringon ympäri, joka pyörii galaksimme keskipisteeseen, joka on vain yksi miljardien galaksien joukosta maailmankaikkeudessa. Kosmisen vaatimattomuuden periaate edellyttää, että oletamme, että emme ole biologisia näkökulmasta mitään erikoisia.

DER SPIEGEL: Jotkut syyttivät sinua vain yrittämästä herättää huomiota omalla hypoteesillaan avaruusalus Oumuamua.

Loeb: Se on hölynpölyä. En edes julkaissut lehdistötiedotetta paperistamme. Jos olisin kiinnostunut kiinnittämään huomiota, olisin tehnyt niin. Mutta se ei ollut sitä. Ainoa motivaatio on ajatella maailmaa. En välitä, mitä ihmiset ajattelevat.

DER SPIEGEL: Voisiko olla, että yksi syy, miksi Oumuamua voisi olla kevyt purje, johtuu siitä, että työskentelet itselläsi osana Läpimurto Starshot -hanketta?

Loeb: En kiellä sitä, että mielikuvitukseni rajoittuu siihen, mitä tiedän. Minun ajatukseni ovat varmasti siihen, mitä työskentelen, mutta tämä pätee kaikille.

DER SPIEGEL: Mikä on läpimurto Starshot -hanke?

Loeb: Kaikki alkoi, kun Yuri Milner, Silicon Valley -yrittäjä, tuli toimistolleni toukokuussa 2015 ja kysyi, olisinko halukas johtamaan projektia lähettämään koettimen lähimpään tähtieseen, sillä edellytyksenä on, että se saapuu elämäämme.

DER SPIEGEL: Se kuulostaa melko absurdilta. Raketti vie kymmeniä tuhansia vuosia lähimpään naapuriinsa, Proxima Centauriin.

Loeb: Sanoin Jurulle, että minun piti ajatella sitä. Proxima Centauri sijaitsee neljän valovuoden päässä maasta. Jos haluat päästä sinne 20 vuodessa, koettimen pitäisi kulkea viidenneksellä valon nopeudesta. Kuuden kuukauden kuluttua minulla oli selkeä käsitys käsitteestä.

DER SPIEGEL: Mikä on?

Loeb: Yksi asia oli selvä: minun piti sulkea pois kaikenlaista käyttövoimaa, kun koetin polttoaine oli aluksella. Jopa plutoniumilla energiantiheys on aivan liian alhainen tällaisten nopeuksien saavuttamiseksi. Siksi maapallon voimakkaan laserin kiihdyttämä valo purje tuntui olevan ainoa mahdollinen tapa. Ajatuksena on nopeuttaa koettimella 100 gigawattilasersädettä muutaman minuutin ajan. Kun se on viisi kertaa kauempana kuin kuu, se on saavuttanut viidenneksen valon nopeudesta.

DER SPIEGEL: Jos anturi on hyvin pieni ja kevyt.

Loeb: Niin. Suunnittelemme noin yhden gramman hyötykuorman. Anturi tarvitsee kameran sekä navigointi- ja viestintälaitteen. Elektroniikan miniaturisointi mahdollistaa sen, että voimme ottaa kaiken tämän huomioon.

DER SPIEGEL: Laserin pitäisi olla erittäin voimakas. Eikö ole vaaraa, että mini-anturi haihtuu heti, kun säde on iskenyt?

Loeb: Tämän estämiseksi tarvitsemme materiaalia, joka heijastaa lähes täysin tulevaa laservaloa. Sen on oltava täydellinen peili, joka absorboi alle yhden 100 000: n osan valosta. Tällaisia ​​materiaaleja on olemassa.

DER SPIEGEL: Suunnitelmasi vaatii, että koettimen kiihdyttämistä jatketaan myös silloin, kun se on miljoona kilometriä maapallosta. Onko laser-valoa mahdollista tarkentaa niin tarkasti?

Loeb: Kyllä, se on. Käsitteemme on asentaa monia pieniä infrapunasäteilijöitä yhden neliökilometrin alueella. Tämä antaa meille mahdollisuuden keskittyä palkkiin noin viisi kertaa etäisemmäksi kuusta. Tämä on muuten tärkeä rajoitus. Jos voimme keskittyä säteen suurempaan etäisyyteen, voisimme käyttää vähemmän voimakkaita lasereita, koska silloin voimme nopeuttaa koettimen pitempään.

DER SPIEGEL: Kaksikymmentä vuotta myöhemmin, jos anturi todella saavuttaa määränpäänsä, sen täytyy ottaa kuvia ja lähettää ne takaisin maahan. Aluksella oleva lähetin ei kuitenkaan todennäköisesti ole tehokkaampi kuin normaalissa matkapuhelimessa. Riittääkö se, että lähetetään signaali neljälle valovuodelle?

Loeb: Matkustaminen tällaisella etäisyydellä, radiosignaalin säde leviää enemmän kuin maapallon kiertoradan koko aurinkoon. Joten anturin täytyy kohdistaa vain aurinko ja maapallon tulee olla signalointi-jalanjäljen sisällä. Tarvitsemme kuitenkin suuren vastaanottimen maapallolla.

DER SPIEGEL: Oletetaan, että kaikki tämä todella toimii ja saat kuvan Proxima Centaurista joskus vuonna 2050 tai niin. Onko tällaisen kuvan arvo arvoltaan 10 miljardia dollaria?

Loeb: Ensinnäkin on mahdollista lähettää paljon koettimia avaruuteen, kun käynnistysjärjestelmä on rakennettu, koska kallis osa on lasersäteen infrastruktuuri. Koettimet itse ovat suhteellisen halpoja. Lisäksi projekti Starshot ei tarkoita itse valokuvaa. Se osoittaa, että voimme jättää aurinkokunnan. Tämä avaa oven aivan uudelle avaruuden etsinnän rajalle.

DER SPIEGEL: Voisitteko myös lähettää tällaisen koettimen Oumuamuan jälkeen selvittääkseen, onko se todella purjeen muoto?

Loeb: Kyllä, tämä on mahdollista. ”Oumuamua liikkuu liian nopeasti rakettia varten, mutta laserilla ohjattavalla valopurjella olisi mahdollista päästä kiinni siihen jopa 10 prosentilla valon nopeudesta.

DER SPIEGEL: Silti näyttää epätodennäköiseltä, että se tapahtuu koskaan. Onko muita keinoja selvittää, onko Oumuamua-hypoteesillesi mitään totuutta?

Loeb: Ehdottomasti. Muutaman vuoden kuluttua käynnistyy suuri synoptinen tutkimuskeskustelu, joka on PanSTARRSin seuraaja. Jos Oumuamuan kaltaiset esineet ovat satunnaisesti hajallaan avaruudessa, tämän välineen pitäisi nähdä tuhansia heitä, ja sitten voisimme tutkia niitä paljon perusteellisemmin. Lisäksi kaukaiset alkuperäiset taivaankappaleet ovat todennäköisesti jo kiertäneet aurinkokuntamme sisällä. Auringon ja Jupiterin gravitaatiokentät toimivat kuin kalaverkko, joka voi kaapata ulkoavaruudesta saapuvia elimiä.

DER SPIEGEL: Voivatko ne erottaa monista aurinkokunnan sisäisistä asteroideista?

Loeb: Kyllä. Koska he tulevat meille mielivaltaisista suunnista, niiden kiertoradat ovat todennäköisesti kaltevia suhteessa planeetan kiertoradan tasoon. Olemme jopa tunnistaneet joitakin ehdokkaita.

DER SPIEGEL: Ja haluat nyt tutkia niitä tarkemmin?

Loeb: Kyllä, näen tämän aivan uudena tapana tutkia kaukaisia ​​planeettajärjestelmiä ilman, että he joutuvat matkustamaan heille. Se on kuin illallinen, jossa jotkut vieraat tulevat kaukaisesta maasta. Vain haastattelemalla vieras, voit oppia paljon tästä maasta ilman, että sinun tarvitsee maksaa lentolippua ja mennä sinne. Kun kyseessä on Oumuamua, saimme sen tietoon vasta sen jälkeen, kun vieras oli jo lähtenyt ja kadonnut ovesta. Seuraavan kävijän osalta tutkimme sitä aikaisemmin ja perusteellisemmin.

DER SPIEGEL: Vaihda näkökulmaa hetkeksi: Jos siellä on todella pitkälle kehittynyt sivilisaatio, onko he jo oppineet, että maapallolla on joitakin älykkäitä olentoja?

Loeb: Jos tämä sivilisaatio on yhtä teknisesti edistynyt kuin meillä, heidän pitäisi pystyä havaitsemaan radiosignaalimme kymmenien valovuosien etäisyydeltä.

DER SPIEGEL: Olisiko toivottavaa ottaa yhteyttä niihin?

Loeb: Tämä riippuu siitä, kuinka optimistinen olet heidän aikomuksistaan. Jos nämä olennot ovat rauhallisia, voisimme oppia paljon niistä.

DER SPIEGEL: Historiallinen tapahtuma, joka täällä maapallolla on lähinnä ulkomaalaisten saapumista, oli Christopher Columbuksen lasku Amerikassa. Siellä asuvien kansojen kohdalla tämä tapahtuma osoittautui katastrofiksi.

Loeb: Olen samaa mieltä. Siksi paras asia on kuunnella ensin. Kun havaitsemme signaalin, voimme selvittää, mitä tehdä.

DER SPIEGEL: Professori Loeb, kiitos tästä haastattelusta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Aika hurja juttu. Arthur C. Clarken jossain kirjassa oli aurinkotuulta hyödyntävä purjeavaruusalus ja fotonimoottoristakin olen lukenut, mutta tuo maassa olevilla lasereilla kiihdytettävä alus kuulostaa ihan toteutettavalta. Melkoista tarkka-ammuntaa kyllä osua neljän valovuoden päähän.

Der Spiegelillä näyttää olevan varsin mielenkiintoinen englanninkielinen sivusto. Saksaa en oikein viitsi lukea, kun se on aika vaivalloista ja hidasta minulle. Kiitos vinkistä!

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Olkaa hyvät. Jotain on jo yritetty kehitellä materiaalien osalta. - https://tekniikanmaailma.fi/tutkijoiden-kehittama-...

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Tutkin aihetta vähän lisää ja se Clarken juttu oli https://en.wikipedia.org/wiki/Sunjammer jonka luin kokoelmasta The Wind from the Sun ehkä jo 70-luvun lopulla.

Aurinkopurjeesta on wikipediassa suomeksi surkean lyhyt tynkä, joten: https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_sail

Suomessa on sitten keksitty Sähköinen aurinkotuulipurje (sähköpurje): http://www.electric-sailing.fi/index_fi.html Tuostakin olin lukenut aiemmin, mutta unohtanut.

Google-käännöksessä on hauskojakin: "Professori Loeb, onko sinulla suosikki ulkomaalainen?". Viimeinen sana on alien eli avaruusolento, kun täsmällisin vastine on mielestäni yleensä vain vieras. Amerikan englannissa on kyllä vakiintunut illegal alien sanapari.

Mitenköhän pahasti mahtaisi järkyttää uskovaisten maailmankuvaa, jos paljastuu, että niitä alieneja tosiaan on? Ei kai sen pahemmin kuin Amerikan löytäminenkään.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Pitkään tässä jo odoteltu sitä suomalaisen purjeen läpilyöntiä. Liekaa osataan jo valmistaa, NASAllakin on mielenkiinto olemassa tekniikkaa kohtaan > https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/avaruus/nasa-...

-•-

RK. "Mitenköhän pahasti mahtaisi järkyttää uskovaisten maailmankuvaa, jos paljastuu, että niitä alieneja tosiaan on? "

Veikkaan että mullistaisi kaikkien maailmankuviamme enemmän kuin mikään muu löytö. Maa- ja ihmiskeskeinen "jumalan kuva" saisi melkoisen potkun suoraan päähänsä, josta ei enää koskaan toivuttaisi ennalleen. Kuten ei toivuttu mm. Galileon löydöistä. Luultavasti jos esim. löydettäisiin erittäin kehittynyt sivilisaatio, niin sitä ehkä alettaisiin abraham uskontojen sijaan pitämään jonkinlaisena jumalan korvikkeena, tai jopa luojanamme. Dänikenin kirjat olis taas kuumaa kamaa, kuten vilkkaan mielikuvituksen nuoruudessamme vain olivat ;D

Lainaus "”Meidän on tehtävä uskontokuntien hengellinen ja teologinen ja tieteellinen koulutus, jotta voimme valmistautua siihen. Muuten päädymme yhteisössä hyvin äänekkäisiin ihmisiin, jotka ovat joko kieltäneet tai tuntevat jotenkin, että heidän uskonsa on syvästi uhattuna. Molemmat ovat vääriä vastauksia." > What Happens to Religion When We Find Aliens? – https://medium.com/s/space-time/what-happens-to-re...

-•-

Melko laadukas tuore avaruusaiheinen dokkari avaruusaiheista > https://www.youtube.com/watch?v=8XIBk6cG5Oc&fbclid...

Episode 1 - The Planet Hunters. For as long as we’ve had eyes to see and minds to wonder we’ve marveled at the stars. Since the discovery of the first so-called exoplanet in 1994, the Planet Hunters have transformed the way we see the universe. It is the year 2157, and spacecraft Artemis enters the final phase of construction.

00:53:00 Episode 2 - The Explorers. A look at the continuing evolution of the cosmos. What our existence tells us about the universe and how complicated it is. Why are things the way that they are? The spacecraft Artemis initiates launch sequence and begins its 4.7 light year journey to Minerva B - an Earth-like exoplanet.

01:41:17 Episode 3 - Second Genesis. Artemis arrives on the exoplanet Minerva B, but have they found evidence of life?

02:29:47 Episode 4 - Contact. Minerva B is a small rocky planet just like earth, where spacecraft Artemis has found water, organic molecules, and complex creatures. Finally, Artemis has found life.

-•-

Ps. Viihteelliseen avaruuspuoleen vetoava traileri kiinalaisesta vuoden 2019 elokuvasta "The Wandering Earth " > https://www.youtube.com/watch?v=c8LAwozrXPo

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Luulenpa, että tässä taitaa olla kyseessä kilpa siitä, kuka on ensin havainnut ulkopuolista älykästä elämää.

Elämän syntyminen muualla on hyvin todennäköistä, mutta sen säilyminen riittävän pitkään, jotta elämä olisi älykästä onkin jo toinen juttu. Ihmissukukin meinasi kadota kokonaan 70 000 vuotta sitten ja koettiin pullonkaula (ehkä jäljellä oli muutama 1000 ihmistä).

Maapallolla elämän syntymisen jälkeen (3,8 miljardin vuoden aikana) on ollut 5 suurta sukupuuttoa, kaikki sattumien summana tapahtuneita.

Syyt ovat evoluutiossa. Monet ajattelevat, että evoluutiolla olisi jokin suunta ja suuruus. Näin ei ole. Ei ole olemassa mitään suuntaa, joka pyrkisi kohta älykästä elämää. On vain prosessi joka menee johonkin ilman mitään järjen häivää.

Hauskaa se olisi, jos olisi muitakin kuin meitä ihmisiä. Luulen, että on mutta se ei ole sellaista, jonka tunnemme ja se on paljon harvinaisempaa mitä todennäköisyyslasku antaa. Virhetermien osuus laskennassa on niin suuri ja tunnemme vai yhden tapauksen emmekä sitäkään ihan tarkkaan.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Elokuva ajan ihmiset pitävät ehkä liian helposti avaruudessa vilistäviä sivilisaatioita itsestäänselvyyksinä. Vähän kun aihetta kaivaa, tajuaa että vaikka universumin historiassa pulpahtaisikin silloin tällöin sinne tänne älypäitä, niin niiden esiintyminen samaan aikaan on jo kertaluokkaa todella paljon pienempi todennäköisyys. Kestihän meidänkin pelkkä syntymä 13,8 miljardia vuotta.

Ajatus muistakin alieneista kuin me, on äärimmäisen kiehtova, ja julistavathan uskovaisetkin että kaikkeus on peräti keinotekoinen. Mutta siitä sen enempää. Tutkimusmetodit paranevat ja tieto lisääntyy, mielenkiintoisia aikoja elöämme. Mutta, olimme kaikkeudessa sitten yksin tai emme, kumpikin vaihtoehto on melkoisen kauhistuttava ;O

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Sitten on vielä mielettömät välimatkat. Jos maailmankaikkeus laajenee yhä, on aika vaikea päästä alkuräjähdyksen keskuksen toiselle puolelle.

Yksi lisätarkistus, jonka tein, oli https://en.wikipedia.org/wiki/Pan-STARRS -teleskoopin ikä ja se aloitti täyden toiminnan vasta 2010. Lopulta aika lyhyessä ajassa se löysi tuon oudon esineen. Niitä voi siis hyvinkin olla enemmän liikkeellä eikä aina yhtä lähellä, joten parempien teleskooppien avulla niitä voisi löytyä lisää nopeammin.

Yksi ongelma, jota scifissä on harvoin käsitelty on viestintä. Ihmisten omia vanhoja kirjoituksia ei pystytty tulkitsemaan ennen kuin löytyi https://fi.wikipedia.org/wiki/Rosettan_kivi Elokuvassa Arrival alienit ovat mustekalan tapaisia ja viestivät ruiskuttamalla mustekuvioita, lähinnä kolmiulotteista kalligrafiaa. Melkoinen tekoäly sellaisen tulkintaan tarvitaan. Viestinnän edes vähäinenkään samankaltaisuus on aika epätodennäköistä.

Noh, tuskin ne itse tulevat, kun Loebkin suunnittelee vain gramman hyötykuormaa omassa tutkimusalusprojektissaan. Kaapataan tai tutkitaan niitä tänne lähetettyjä ja yritetään ymmärtää niiden tekniikkaa.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala Vastaus kommenttiin #9

Olen ymmärtänyt että alkuräjähdyksen keskus on ihan missä paikassa tahansa, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti missään. Tämä tulee siis siitä oletuksesta, että alussa oli piste, singulariteetti, joka se sitten jäkiviisaasti tarkasteltuna hieman turposi.

Täysin absurdien välimatkojen vuoksi biologiset olennot ovat vangitut häärimään vain oman aurinkuntansa alueella. Yhden kaltainen kuolemantuomio saatu siis syntymälahjana. Mutta jos tekoälyparvi sitten joskus vaikka kauemmaksikin, kunhan sellainen riittävän nokkela joskus valmistuu, ehkäpä jo vuonna 3019, jos kaikki hyvin menee eikä ammuta reikää päähämme.

Eli, meidän on tyydyttävä tarkkailemaan ohi ajelehtivia objekteja, jos niissä olisi joku rakkauskirje mukana. Mutta tosiaan, kuka osaa viestiä lukea. Viestintä voi hyvin olla tosiaan sellaisen ymmärrysmuurin takana, kuin on vaikkapa ihmisen ja kirvan välinen vakava keskustelu aiheesta onko tapolan musta makkara paremman makuista kuin lehtivihreä.

Vai olisko ehkä sittenkin olemassa universaaleja lainalaisuuksia, jotka ohjaavat evoluutiota samankaltaisiin kehityspolkuihin, luonnonlakien reunaehtojen raameissa niin, että älykäs osaa tarvittaessa kommunikoida vähän älyttömämmänkin älyn kanssa, vaikkeivat molemmat puhuiskaan savvoo ees hilijoo ja kovvoo?

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Elinkierto(evoluutio)biologina olen arvellut siis vain arvellut omassa mielessäni, että Linnunradan galaksissa hyvällä tuurilla on ollut tai on noin 2-3 meidän tasoista tai kehittyneenpää sivilisaatioita, kun laskemme itsemme siihen. Se onko ne olemassa yhtäaikaa ei juuri ole merkitystä.

Biologisen organismin suurin ongelma on ikääntyminen ja rappeutuminen. Yksisoluiset suvuttomasti elävät eliöt ovat teoreettisesti kuolemattomia (ongelmana vain on miten siirtää memeettistä informaatioita eteenpäin), mutta monisoluisten eliöiden solujen rakenteellinen ja toiminnallinen erikoistuminen tuo mukanaan lähes 100 % varmuudella ongelman eli kuoleman. Tämä on biologisen elämän kait voi sanoa paradoksi?

Maapallolla elänee tai on elänyt ehkä 10-100 miljoonaa erilaista lajia, joista nykytiedon mukaan pitkäikäisempiä ovat pienet karhukaiset (500 vuotta)ja isommista lajista tietyt simpukat (200 vuotta) valaat (100 vuotta) ja ihminen (120 vuotta).

Älykkäitä ehkä itsensä tiedostavia olentoja lajitasolla ihmisen lisäksi maapallolla lienevät kaikki ihmisapinat ja valaat. Tämän lisäksi on iso joukko selkärankaisia ja nilviäisten pääjalkais luokkaan kuuluu tuhansia lajeja, joilla tietoisuus tai tietoisuusalgoritmi tai miksi sitä sanoisi on aina silloin tällöin päällä.

Nyt kun miettii elämän monimuotoisuutta maapallolla niin se mahdollinen biologinen elämä, joka on älykäs saattaa ilmetä hyvin erilaisin tavoin. Jos oletamme, että älyllinen sivilisaatio olisikin kehittynyt nesteessä niin sen kehittämät ratkaisut tuskin olivat ihan samanlaisia teknologisesti (ehkä matemaattisesti, loogisesti kuitenkin jne.). Ratkaisut esim. tähtien väliseen matkailuun olisivat hyvinkin erilaisia, jos laji olisi riippuvainen nesteestä. Sama tilanne lienee maaperässä elävällä olennolla, mutta ilmassa ja maanpinnalla taasen läheisemmät.

Mutta mielenkiintoista sitä on miettiä vaikka hullua hurskaammaksi ei tule.
Waltari on kiteyttänyt tämän ongelman hyvin eräässä kirjassa, jossa Milon tuumii: tarkoituksen etsiminen on ajattelun erehdys ja tähän erehdykseen lakeavat niin uskovaiset kuin ateistitiedemiehekin.

On virheellinen oletus, että kädellisyys tekee olennosta älykkään.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala Vastaus kommenttiin #12

Niin, toistaiseksi on löydetty vasta yksi otus joka pohtii huomattavan paljon muutakin kuin mistä saisi seuraavan sapuskan. Ja se on me. Erilaisia variaatioita otuksista tosiaan riittänee muallakin varsin erilaisten olosuhteiden luomissa muutospaineissa. Joskus leikittelin ajatuksella että elämäilmiö (evoluutio) saattaisi haluta käyttää älyä`mme levittäytyäkseen muuallekin avaruuteen, avullamme. Onhan se hirmuinen elämänvoima mikä täällä jyllää, kun on jaksanut jyllätä about. 3,5 miljardia vuotta. No se siitä, ulkoinen tarkoitus on tosiaan väärä kysymys, tarkoitus itselleen pitää luoda ihan itse ;D Kiitos kommenteista!

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #14

Minulle tuli tuosta Loebin löytämästä oudosta esineestä tuli mieleen, että kenties mekin olemme jonkun elämänmuodon varmuuskopiosta kehittynyt uusi laji. Kun tämänhetkisellä tietämyksellä on mahdollista lähettää vain surkean pieniä hyötykuormia aurinkokunnista toisiin, niin sen kopion pitää olla hyvinkin yksinkertainen.

Jos lähdetään siitä perusolettamuksesta, että maapallolla ihminen on kehittynyt jostain yksisoluisesta alkueläimestä, voisi sama tapahtua muuallakin ja evoluution ansiosta sopeutuen paikallisiin ja muuttuviin olosuhteisiin. Lopputulos on tietysti yllätys, mutta lopulta voitolle pääsee laji, joka osaa käyttää työkaluja, kommunikoida ja ajatella.

Minä siis pidän suurimpana ihmeenä, että elämää yleensä on olemassa.

Jos tuo teoriani pitää paikkansa, arvelisin elämän levittämisen olleen vain sivujuoni ja päätarkoituksen tutkia onko sitä elämää kuitenkin jo olemassa.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala Vastaus kommenttiin #16

Periaatteessa kaikki ideat elämästä, sen alusta ja leviämisestä ovat tutkimusten tässä vaiheessa melko lailla yhtä hyviä tai surkeita. Ehkä NASAn laaja vuonna 2023 käynnistyvä SPHEREx tutkimushanke tuo lisävaloa meille tiedonjanoisille kansalaisille, myös ilmiöstä elämä. > NASA Selects New Mission to Explore Origins of Universe - https://www.nasa.gov/press-release/nasa-selects-ne...

RK "Minä siis pidän suurimpana ihmeenä, että elämää yleensä on olemassa."

Kukapa ei pidä, jos mitään pohtii, näin jälkiviisaasti ajateltuna, sepä se on kyllä hieman isompi asia kuin SOTE ;D Suurin kummastus kuitenkin lienee se, miksi yhtään mitään on olemassa, kun voisi kai olla olemattakin. Vai voisiko?

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala Vastaus kommenttiin #16

Tuossapa vallan mainio artikkeli aiheesta: "Elämä on todennäköistä maapallon ulkopuolella. Mutta miten löydämme sen? https://www.nationalgeographic.com/magazine/2019/0...

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #20

Juu. Minulla on päänäyttönä 55" 4K TV eli noin 8 Mpix, joka ei nykyään kameran resoluutiona ole kovin ihmeellinen. Tuon jutun valokuvia voi katsoa vaikka täysruudussa. Grafiikkakin on melkoista.

Yksi mielenkiintoinen kuvateksti: "Laurance Doyle of Principia College and the SETI Institute communes with some “extraterrestrial” intelligence at Six Flags Discovery Kingdom in Vallejo, California. Doyle’s studies of the communication systems of dolphins and whales could help scientists decode patterns in alien languages." Grafiikassa on delfiinejä ikkunallisessa altaassa ja toisella puolella valkopartainen mies.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Ja MITssä on keksitty Star trekkien ionimoottori.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Kuvitteellinen "Warp drive" lienee eri asia kuin ionimoottori?

Ionimoottoria on jo käytetty avaruusluotaimissa, kuten SMART-1 (ESA), Deep Space 1 (NASA) ja Hayabusa (JAXA) sekä 27. syyskuuta 2007 laukaistussa Dawn-luotaimessa. Maata kiertävällä matalalla kiertoradalla ollut GOCE-painovoimaluotain pystyi olemaan radallaan ionimoottorin avulla, joka kiihdytti ksenon-ionit 40 000 m/s nopeuteen.

Ioneilla ei kuitenkaan lennetä kuin aurinkuntamme sisällä. Exoille pääsemiseen tarvitaan VAUHTIA. Eikä sitäkään liikaa, koska alus sulaisi kitkan voimasta. Avaruuden tyhjyys kun ei ole ihan tyhjää, vaan se on täynnä harvaa vetyä.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Juuri niin impulssimoottorihan se.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Hänen kiinnostavat alueet ovat mustat aukot ja maailman ensimmäisten tähtien syntyminen."

Ja kummastakaan ei ole todistetta vaan pelkkiä teorioita. Kuten nyt tästäkin lohkareesta.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Mistä meillä ylipäätään olisi olemassa ns. perusteellisia todisteita, mistä ja mille? Emmehän me tiedä mikä universumi on, tai vaikkapa ns. tajunta. Onko ylipäätään olemassa yhtään mitään ilman tajuntaa? Kaikkeus kiteytyy vasta pään sisällä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Todisteeksi riittäisi edes näköhavainto tässä tapauksessa.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala Vastaus kommenttiin #17
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #18
Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Hienoja kuvia Flickrissä. Tottakai on valvontaa, itsekin kirjoitan valvonnasta tämänpäiväisessä jutussani.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Kiitos Tarja ;d Täytyypä lukea juttusi:d

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa